Meillon
poikinu tänä vuonna taas vanhoja lehemiä ripakopallinen, ja saan
laskia itteni mukahan. Kaikki varmahan ajatteli, että meillon käyny
vahinko, ku erellinen täytti kymmenen, ennen ku seuraava ulostautuu.
Siinä
me Almun kans kummatki kulijettihin vattat pystys, tosin Almun oi
maata kohti pystys, mulla meinas heittää pahasti takakenohon moisen
pötsin kannatteleminen. Sai se möhömaha myös miettihin sitä
lehemän elämää, että mahtaako niillä olla liitoskipuja,
tuntuuko niistä, että lonkat mulijahtaa irti, ku kävelöö?
Totesin, että se hyvä puoli nautaeläämen elämäs on, että luoja
on sen suunnitellu niin, että se toosa on täysin eriasennos, ku
ihimisellä, niillei varmahan tuu mielehen, että seki tippuu pois
paikaltansa, varsinki näin varttuneemmalla iällä.
Senhän
ny jokaanen navetas taapertanu tietääki, että niillä vanhoolla
kantturoolla tahtoo maates vähä pissa liraata huomaamatta ohitte,
että ei siitä sen enempä, mutta ei kannata nuorenkaa äiteen olla
järkyttyny kaikista raskauren mukanansa tuomista oireesta.
Ja niitä
lehemän takamuksia seurates, siitä liman määrästä voi kyllä
pikkaasn ruveta arvistelehen, että poikiminen lähestyy, siten oo
päässy tarkastahan, että mahtaako sille ihimisen värkille käyrä,
niinku nauralla, että siitä tuloo kovin turpia. Enkä kysyny
Laksoltakaa, niin palijua ei kiinnostanu. Vaikka utelias oonki.
Lehemille
ei kukaa rupia pitähän luentoa siitä, kuinka sun vaihrevuotes
alakaa juuri sinä yönä sitte, ku täytät 40. Erellisen päivän
39 vuoren iäs oot viä mitä herelmällisin, ja ku kello kääntyy
keskiyöllä 40 ikävuotehen, niin kuumat aallot alakaa siitä, että
turha kuvitellakkaa, että sen jäläkeen lisäännyt.
Tälläästäki
puhetta kuunneltihin mun kakskymppisen siskoon poijan kans silimät
pyöriänä meirän keittön pöyrän ääres. Ajattelin siinä, että
mahtoo sitä nuorta miestä kiinnosta moinen aihe aivan saatanasti.
Kuittasin
asian, niinku lehemänki kohoralla, että kai se ny vanhak kanttura
tiinehtyy, ku saa nuoren sonnin kans pessata mielensä mukahan,
Ruttuki aikoonansa kiipes karsinan airoosta yli, ku sai Precetin
lemmestä tarpeeksensa, ja niin syntyy yhyreksän kuukauren kuluttua
Janojuoma.
Kätilöä
nauratti, ku kehuun, että eikähän se sieltä mulijahra, niinku
sillä naurallaki, ku vaan saa pään pihalle, sen verran seurannu
sitä lehemän touhua, että niillä pakkaa silimtä pullistua päästä
ja ottasuonet pullottaa, ku ne koettaa sitä ajatushautomoa saara
pihalle, päästävät melekeen helepotuksen huokauksen, kun se
sujahtaa esille. Sonnivasikat tosin monesti ottavat lujahan viä
etulavoosta, siinä asias ne etusorkat on kätevät, voit vetää
vähä viteehinsä, ensi toista ja sitte toista, ja se auttaa asiaa.
Totesin,
että kyllä vain sen nauran on luoja suunnitellu paremmin siihen
hommahan, kun nauran hoitajan. Almu selevis omasta hommastansa,
samana päivänä, kuin minä, yhyrellä yskääsyllä, teki
sonnivasikan Lakson Ruplan ja lypsi ittensä satatonnariksi sen
päälle.
Ja niin
me taas jatketahan Almun kans lehemän hoitua.
