Lomituslakia

Siinä pätkähti sitte netin ihimeellises maailmas etehen uuret eherotelmat lomituslain uuristuksehen. Mietiin siinä ensi jo sitä, että miksei sitä aluunperin ajateltu loppuhun asti, eikä ensi tehty muutama aika sitte joku eherotelma ja sitte tullu mielehen, että me ei muuten tehtykää oikeen ajatuksella ja huolella, että alootetahas aluusta.

Oikeen kuulkaa avasin sen ja rupesin tavaamahan silimät sikkaras ja tuskan hiki ottalta valuen, kun koetin ymmärtää mitä siinä oikeen sanotahan, että tietääsin sitte isännän kans siitä koettaa keskustella. Tosin luotan asias siihen, että se tajuaa lukemastansa enemmän mitä minä.

Ensimmääsenä pisti silimähän, että lomaoikeus olis tilakohtaanen, ja lomat olis pirettävä samahan aikahan muiren lomansaajien kans. Meilläki se tarkoottaas sitä, että mun pitääs pitää kaikki vuosilomapäiväni Lakson kans samahan aikahan. Yleensä me kyllä ollahan pirettyki, mutta toisaalta ihimisillä on erilaasia elämän tilantehia, ja toiset ei torellakaa halua pitää vaikka sen puolisonsa kans niitä lomia yhyres.

Tai jos siä tilalla onki 3 tai vaikka 4 jokka olis saamas sitä vuosilomaa, niin pirätte kuulkaa yhtäaikaa, vaikkei ny niin huvittaas lomaallakkaa.

Hyvää asias oli, toisaalta, se että esitettihin, että olis 31 päivää lomaa vuores, eli meillekki tulis silloon kaks lomittajaa 31 päiväksi tekehen töitä, entisen 26 päivän sijahan, kun ollahan ny pääsääntöösesti tähänki asti ne lomat piretty samahan aikahan, aiva sillä, etten viitti loma aamuuna nuosta nostahan isäntää navettahan, jos mulla oliski vuosilomaa ja sillä ei.

Sitte rupesin tihirustahan niitä uusia laskelmia kuinka työaika laskettaas tilalla. Tuntuuvat kaikkine perusteluunensa meleko erikoosilta jo alakuhunsa. Silimähän pisti jo siä lause ”on tutkittua, että yksi henkilö seleviytyy lypsystä ripiämpää ku kaksi” No sitä en kyllä kiistä, mutta kehenkä sitä lypsyäki verratahan, minä joka lypsän niitä omia kantturojani joka päivä sillä omalla tyylilläni seleviän niitten lypsystä nopiampaa, ku lomittaja, joka vaihtaa harva se päivä työpaikkaa, joutuu sopeutuhun erilaasihin työtapoohin.

Seuraavaksi siä sitte lukiki, että ne on kehittäny uuren laskenta mallin siihen mitenkä meirän työtunnit laskettaas. Sellaasen, että se pohojautuus eläänyksikkööhin, ei siihen, mitenkä ne työt siä tilalla muuten tehtääs, tai että otettaas huomihon, että toinen jakaa kottikärryylä rehut ja toisella taas on kaikki automatisootua.

No minäpä otin ja laskin, että mitä se mahtaas meilläki tarkoottaa.

Ensimmäästen 1-14 nauran hoitohon meni käsityskykyni mukahan (vaikka yksinkertaanen oonki) 30 minuuttia per elään, eli 7 tuntia päiväs.

Seuraavat 46 elääntä vaatis hoitohonsa 8 minuuttia per elään Eli 3,68 minuttia.

Sitte seuraavat 60 elääntä jokka tosin sitte onki nuorkarjaa, eli 5 elääntä on vasta kokonaanen elään, 2,5 minuttia per häntä, eli 30 minuuttia päivä..

Näin ollen meilläki työaika (kun meillä on se noin 72 elääntä/yksikköä) tekis 11,38 h päivä.

Siinä sitte vissihin osa jätettääs lypsämättä, kuivittelematta ja ruokkimatta. Monikahan lomittaja meille sen jäläkihin haluuas yleensä tulla, ku ei tulis täyttä työpäivää, vaan jäis melekeen kaks  tuntia vajaaksi?

Ja tällä laskelmalla kuulemma vähennetähän lomittajien osa-aikaasuutta.

Niin, eihän me olla yksilööta, meirän navetat, sikalat ja kanalat, tai tarpeeksi suuren lampolat ja mitä lie, ei olla erilaasia yksikköjä. Meirän ja meirän työtavat on heleppo niputtaa yhtehen laskurihin, sanotahan vain, että yksinkertaastakaa kuulkaa töitänne käytännös, me tehtihin jo niin paperilla. 

Ny varmahan joku viisas mies tuloo kehuhun, että kattot maailmaa liian ahtahasta rei'ästä, että et näe kehitys maharollisuuksia. Tällei ainakaa maaseurun työllisyystilannetta parannettaas.