Sivut

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Siltä lehmä kuolee, jolla lehmä on



Niinpä niin, tämän suuren ”viisauren” mulle kerran kertoo meirän entinen kunnaneläinlääkäri, joka nykyään heittää keikkaa yksityysenä, ja jota tuloo siis varsinkin päivystysaikana välillä käytettyä, kun asuu lähempänä meitä, kuin osa päivystäjistä. Sinä viikonloppuna se sattuu käymähän joka päivä, parahina kaks, ja kummatki potilahat oikaasi lopulta kinttunsa ja Jaska soitti uteliahan miehenä viä viikolla ja kysyy, että kuinkas potilaat. Ja kun sanoon, että näin kävi, niin kehuu ”varsin harmillista ja surullista, mutta siltä lehmä kuolee jolla lehmä on”.

Ja kun puhuu viä kirjakieltä, niin tällääsestä Etelä-Pohjalaasesta maalaastollosta se on, varsinki jäläleen päin, ollu vähä huvittavasti sanottu toiselle, jolle on justihin sattunu perkeleen suuri vahinko navetas ja rahallinenki tappio.

Eileen oli taas tälläänen päivä, tosin ei oo muutan muutamaan vuoteen päässy aikuusta lehemää heittämään lusikkaansa nurkkahan, vasikkoja joskus, kun niitten henki tuntuu olevan välillä torella herkäs.

Isäntä soitti navetalta, että Ilta on kipiä, ei syö ei juo, että nyt tarvitahan eläänlääkäri. Ja korvatki lorppuu Ilta-Ilopillerillä, asiat on torella huonosti. Minä näin jalakaleikkausta orottavana sairaslomalaasena juuri ja juuri pystyyn siis sen eläänlääkärin tilaahan. Sillä oli potilas siä juuri kesken ja lupas tulla, kun kerkiää.

Tulihan se, ja olivat Lakson kans kattellu, että eivät oikeen tiä mikä siä Iltaa vaivaa, mutta siihen tuloksehen tulivat, että asiat ei oo ollenkaan hyvin, niin iloosen näköönen lehemä ja niin surullinen sillä hetkellä, korvat roikkuu ja kaikki roikkuu.

Siinä oli kaivettu lääkearsenaalit esille, ja koetettu antaa vähä kaikkia, tuo lehemän diagnosin tekeminen on välistä hankalaa, kun se ei osaa sanua, että mihinkä sattuu ja mikä vaivaa, välistä lääkitähän vähä kaikkia, lähinnä kyllä tukihoitoona, että saarahan elämä voittamahan.

Niinpä Iltaki oli saanu pellavaa, proppia, kalakkia, seltin suolaa ja vettä kymmenen litraa, kipulääkettä, antibioottikuurin, kun ummes olevaa nisääki oli epäälty sairauren lähteeksi. Ja sitte löytihin käret kyynärpäitä myören ristihin ja toivottihin parasta.

Ehtoo lypsylle mennessensä Lakso kohta jo soitti, että nyt se on kuollu, oli viä seissy, kun meni ja selekänsä kääntäny, niin lomittaja kehuu, että meni maata ja veti viimeesen henkäyksen.

Tunsin epäonnistuneeni lehemän pitäjänä kaikellalailla, olis meirän pitäny keriitä Illan kärsimykset itte lopettaa, ettei sen olis tarvinnu sitä luonnollista, eikä niin kauhian kaunista kuolemaa kokia.

Vaikka muut muuta väittääki, niin ei siihen lehemän kuolemahan koskaa totu, ne on mun työkaveriani, ystäviäni ja niille mä kerran kaikki murehet. Varsinki Illalle, kun se käänsi pään, kun menit lypsähän ja orotti raaputuksia.
Navetta on taas yhtä lehemää tyhyjee, sielä on Illan mentävä aukko, jota ei muut täytä.

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Eläänsuojelua




Täs seurannu keskustelua uuden eläänsuojelulain puittees. Siitei oikiastansa saa ittensä, ku pahalle päälle, ja pään kipiäksi, kun lukoo ihimisten mielipiteetä ja ajatuksia asioosta.

Ennen kaikki mua ihimetyttää, kun suurin osa kattoo, että kaikki lemmikit kyllä hoiretahan hyvin, jos koetat verota siihen, että niitäkin pitääs valavua, ja eikä niilläkää oo maharollisuutta vaikka siihen lajityypillisehen käytöksehen, viä vähemmän jollaki koiralla kerrostaloo kaksios, kun parsinavetta lehemällä lajitoveriensa vieres siinä parres, niin se ei kuulkaa oo sama asia niitten mielestä. Lemmikkiä kun rakastetahan pyytettömästi, se vissihin oikeuttaa sitte vaikka mihinkä, kun rakastaa.

Jotenki tuntuu, että koko keskustelu on keskittyny niihin parsinavettalehemihin ja niitten päästä kii olemisehen. Eikös oo muuten jäännä homma, että ku sulle sanotahan, että ne on päästä kii, niin mielikuva on se, että ne on sirottu siitä tietokoneestansa tiukasti kii seinähän, niin että ainut liikkuva paikka siinä pääs on korvat ja silimät. Voin kertua, että kyllä ne ylättää rapsuttahan persettänsä, paremmin, kun minä omaani.

Tai siihen juoksevahan vetehen, että kaikilla tuotanto eläämillä pitää olla juokseva vesi, se ny tosin sattuu tarkoottahan paineestettua, vesijohtuputkia pitkin verettyä vettä, ja esimerkiksi Poroki on tuotanto elään, tunturis ei oo viä montaa keskellä rakkaa törröttävää hanaa tullu vastahan, mutta siitä lähtien siihenki pitääs pyrkiä, jos olis juokseva vesi aivan kaikille.

Meilläki se tarkoottaa jokaasen pellon tilikun miinottamista vesijohoroolla, ilimeesesti nuo vesikärryt ei aiva täytä sitä juoksevan veten vaatimusta.

Samalla mietiin, että eikai kukaa oikiasti kuvittele, että navetes ei olis sitä juoksevaa vettä, että vaikka minä kuulkaa kantaasin perse pitkällä sanko tolokulla lehemilleni vettä etehen, että ne saisivat juora? Lypsylehemä juo kevyesti toistasataa litraa päiväs vettä, että siinä oliski kantamista 54 kertaa yks kymmenen litra ämpärillinen kertaa kymmenen, en muuta kerkiääs teheräkkää. Meirän mamma kantoo navettahan vetet, minäki muistan, että siä on ollu lehemiä, silloon muinaasuures, ja viä sitte tallihinki väliaikoonansa, kun siltä navetan veten kantamiselta ehtii. Ei tarvitte muuten ihimetellä miksi ne entiset emännät kuluki melekeen varpahan suus sitte vanhoolla päivillänsä, ne oli hieman enemmän teheny sitä työtä, kun me ikinä.

Sitte oon kattellu näitä vaatimuksia, että rakentakaa sitte pihatto ja päästäkää ne lehemät irti sielä, että miksei lakihin kirijata hetikohta kieltua koko parsinavetoolle. Siihen ei muuten näiren viisairen päähän uppua, että se ei oo yksinkertaanen homma sekää, että sitä navettaa ei vain rakenneta, jos ei saa lisää velekaa. Laskelmien mukahan meilläki se tarkottaa sitä, että korkeentansa vuonan 2025 olis maharollisuus tähän, ja voin kertua, että sehän tuloo tai sitte Laksonperältä lähtöö lehemät, mua ei oo tehty teräksestä, niinku niitä entisiä emäntiä, jokka nosti vaikka maailman paikaltansa, jos siinä olis vain krivat.

Ja sitä velaka asiaa voi myös ajatella niin, että jos tuotanto loppuus tästä näin nyt, niin näitä velokoja ei citymarketin kassana maksettaas, tietääs konkurssia, koska oletettavasti siinä vaihees myös maatalousmaan ja kaiken sellaasen romppehen hinta romahtaas joukkotuhun seuraksena. Ja ne muiren mielestä mitättömät velaat kaatuus koko yhteiskunnan maksettaviksi, niirenki jokka ei oo lehemää ikinä nähänykkää.

Entiä, kun menis laittahan niitten lajityypillisten koiriensa kans ne elämähän epätyytyvääset parsinavetan lehemät rämpihin lumehen, nyt ku pakkaanen on lauhtunu ja jokaikinen navetan kuppi ei jääry sillä aikaa umpijäähän ja ei tarvittis moisen toiminnan takia h joutua siihen kantovetehen sielä navetas.

Ollahan muuten kerran oltu siinä, kun vanhasta läheestä loppuu vesi, haettihin vesivaunu vesihuollolta, saatanasti palijuja ja sankooja ja tonkilla kannettihin niille lehemille vettä, lainattihin äiteeltä ja isältä viä vanhaa rehulavaa, niin saatihin vetä usiee tonkka kerralla navettahan. Oliahan työmaa, onneksi tilanne oli päällä vain yhyren päivän.

Orottelen täs, että voinko lopettaa tämän lain myötä kohta lehemän piron ja siirtyä oloneuvokseksi. Kukahan suojelis mua?