Lehemän lääkittemistä

Taas on saanu lukia kaiken maailman blogiista, sun muista, lähinnä lehmistä ja tuotannosta täysin tietämättömien kirijoottelemana, suurena faktana, totuutena esitettynä, että Suomalaasta nautaa lääkitähän ihan mitenkä sattuu antibiootiilla.

Voin kertua, että ei se ny aiva näinkää kuulkaa.

Minä, kun tua navetas huomaan, että perkeles, Kellon oikiasta takanisästä tuloo ny jostaki syystä pikkaasen eri väristä maitoa, tai se on pyyhittäes jo kätehen eri tuntuunen, kun yleensä. Ehkä pikkaasen kova, voi jopa punottaa, kun oikeen tarkasti tiiraa silimät ristis takaa päin, ja oikeen varma merkki äkilliselle utaretulehrukselle on kuulkaa se, että saat monoa, kun meet siihen tissihin sattumahan (rintatulehruksia aikani sairastaneena, voin palijastaa, että teki ittekki mieli lyörä, kun lääkäri sitä kipiää tissiä käpääli).

Silloon Lakson emäntä taapertaa pukuhuoneesehen avaa sen salaperääsen lääkekaapin oven, missä kuvitellahan olevan lääkkeet vaivahan, kuin vaivahan. Sieltä löytyy meillä itseasias kipulääkettä, nestemäästä seleeniä, Eprinexiä ulukoloisihin, Norosealia (vahtuubia umpeenpantaville) ja sitte niitä näyte putkiloota, mihinä maitonäyte veretähän ja desinfioontipyyhkeetä. Ja vasikanripulijuomahan annospussia.

Tallustan takaasin navettahan, desihfioon sen vetimen pään hyvin, vetelen siltä asiahan hyvin tyytymättömältälehemältä muutaman suihkeen, ja sitte sihtaan sinne putkehen. Miksi näin? Siksi, että saisin puhtahan näyttehen, enkä kaikkia ymppäristönki bakteeria, mitä siä navetas on, ja teillä tuvaski, mihinää ei oo bakteeritootan ympäristöä olemaskaa.

Kirijuutan siihen putken kylykehen lehemän nimen, korvanumeron ja kuka sen on lähettäny. Lyön pakettihin ja kiikutan postihin Movetille toimitettavaksi, ja toivon parasta, että se ei katua mystisesti matkalla, niinku tahtoo välistä olla tapana.

Seuraavana päivänä mulle tuloo viesti, että mitä se utares on syöny.

Silloon otan luurihin kourahan ja kuuman linijan kunnaneläänlääkärille, esittelen itteni kohteliahasti, ja toises pääs huokaastahan, että mitäs Lakson emännällä tänään on hätänä. Kerron tutkimustulokset ja eläänlääkäri ne analysoo mielessään ja vähä äänehenki.

Kertoo mulle, että tähän uberiksehen, joka on ympäristöperäänen ja esimerkiksi paskan ja märkein kuvikkeeren aiheuttama, tehuaa Carepen. Hänpä kuule kirijoottaa reseptin apteekkin, pelekät tuubit riittää, ja tai sitte tuloo käymäs, jos tarvittoo pistääkki. Kuumeellisehen ja yleesvointihin vaikuttavahan tulehruksen voiraan kuuri aloottaa ennen tuloksia, lääkitys tarkistetahan sitte seuravana päivänä, kun tulokset on tullu.

Nuo lääkkehet ei oo mitää ilimaasia, saati, että ne tuo myös tappiota tuotantohon. Ensi lypsän 5 päivää hoitomaitoja sivuhun, ja sen päälle 6 päivää viä varoaika maitoa, jonka jäläkihin testaan sen mairon tuvas Delvotestillä, että onko siinä jäämiä. Harrastan siis mulle melekeen ydinfysiikkaa, onko tulos keltaanen, eli puhuras, vaiko sininen, eli jatkan sivuhun lypsämistä. Lihalle pätkähtää vähä piree varoaika.

Ja etten ny vain voi valehrella testanneeni maitoa, niin meijeri testaa joka tankillisen minkä se meiltä hakoo ja teurastamoki teköö testiä, ja mullon vaatimuksena, että eläämestä pitää olla lääkitystierot saatavilla nasevas ja niin ollen, kun ilimootan sen pois, niin ne tarkastaa tällääset asiat.

Sitte päästähän siihen, että nauralla syötetähän saavikaupalla lääkkeetä, ihan muuten vain ja varmuuren varooksi. Nautaeläämen pötsi, ja mahat yleensäkki, on melekoonen tuotantolaitos, ydinreaktori, joka viisahampien mukahan tuhuaa sen antibiitin tehokkahasti, elikkä, se ei sieltä siihen lehemän kauhiasti vaikuta. Eli se vasta oliski hukkahan heitettyä rahaa. Saati, että kärähtääsit samantien testiis, urheelijootakaa ei kuulkaa valavota doping suhteen niin hyvin, kun ruuan tuotantoa Suomes. Ja hyvä niin., paree keskittyä ennalta ehkääsyhyn, kuin sairauren hoitohon. Tuloo kaikella tapaa halavemmaksi, etenki sillä, että mikää ei oo niin vittumaasta ja väsyttävää, kun hoitaa sairasta elääntä, se navettahan menoki tuntuu silloon huomattavasti raskahamalle, kuin muulloon.

Syökää lihaa, Suomalaasta sellaasta, maailman puhtahinta ja rakkaurella kasvatettua. Rakkautta on kuulkaa se luopuminenki, lemmikiistä ja tuotantoeläämistäki.