Kaikki vanhat lehemät, itteni mukahan lukien

Meillon poikinu tänä vuonna taas vanhoja lehemiä ripakopallinen, ja saan laskia itteni mukahan. Kaikki varmahan ajatteli, että meillon käyny vahinko, ku erellinen täytti kymmenen, ennen ku seuraava ulostautuu.

Siinä me Almun kans kummatki kulijettihin vattat pystys, tosin Almun oi maata kohti pystys, mulla meinas heittää pahasti takakenohon moisen pötsin kannatteleminen. Sai se möhömaha myös miettihin sitä lehemän elämää, että mahtaako niillä olla liitoskipuja, tuntuuko niistä, että lonkat mulijahtaa irti, ku kävelöö? Totesin, että se hyvä puoli nautaeläämen elämäs on, että luoja on sen suunnitellu niin, että se toosa on täysin eriasennos, ku ihimisellä, niillei varmahan tuu mielehen, että seki tippuu pois paikaltansa, varsinki näin varttuneemmalla iällä.

Senhän ny jokaanen navetas taapertanu tietääki, että niillä vanhoolla kantturoolla tahtoo maates vähä pissa liraata huomaamatta ohitte, että ei siitä sen enempä, mutta ei kannata nuorenkaa äiteen olla järkyttyny kaikista raskauren mukanansa tuomista oireesta.

Ja niitä lehemän takamuksia seurates, siitä liman määrästä voi kyllä pikkaasn ruveta arvistelehen, että poikiminen lähestyy, siten oo päässy tarkastahan, että mahtaako sille ihimisen värkille käyrä, niinku nauralla, että siitä tuloo kovin turpia. Enkä kysyny Laksoltakaa, niin palijua ei kiinnostanu. Vaikka utelias oonki.

Lehemille ei kukaa rupia pitähän luentoa siitä, kuinka sun vaihrevuotes alakaa juuri sinä yönä sitte, ku täytät 40. Erellisen päivän 39 vuoren iäs oot viä mitä herelmällisin, ja ku kello kääntyy keskiyöllä 40 ikävuotehen, niin kuumat aallot alakaa siitä, että turha kuvitellakkaa, että sen jäläkeen lisäännyt.

Tälläästäki puhetta kuunneltihin mun kakskymppisen siskoon poijan kans silimät pyöriänä meirän keittön pöyrän ääres. Ajattelin siinä, että mahtoo sitä nuorta miestä kiinnosta moinen aihe aivan saatanasti.

Kuittasin asian, niinku lehemänki kohoralla, että kai se ny vanhak kanttura tiinehtyy, ku saa nuoren sonnin kans pessata mielensä mukahan, Ruttuki aikoonansa kiipes karsinan airoosta yli, ku sai Precetin lemmestä tarpeeksensa, ja niin syntyy yhyreksän kuukauren kuluttua Janojuoma.

Kätilöä nauratti, ku kehuun, että eikähän se sieltä mulijahra, niinku sillä naurallaki, ku vaan saa pään pihalle, sen verran seurannu sitä lehemän touhua, että niillä pakkaa silimtä pullistua päästä ja ottasuonet pullottaa, ku ne koettaa sitä ajatushautomoa saara pihalle, päästävät melekeen helepotuksen huokauksen, kun se sujahtaa esille. Sonnivasikat tosin monesti ottavat lujahan viä etulavoosta, siinä asias ne etusorkat on kätevät, voit vetää vähä viteehinsä, ensi toista ja sitte toista, ja se auttaa asiaa.

Totesin, että kyllä vain sen nauran on luoja suunnitellu paremmin siihen hommahan, kun nauran hoitajan. Almu selevis omasta hommastansa, samana päivänä, kuin minä, yhyrellä yskääsyllä, teki sonnivasikan Lakson Ruplan ja lypsi ittensä satatonnariksi sen päälle.

Ja niin me taas jatketahan Almun kans lehemän hoitua.