Yhyren aamun ajatukset

Tiettäkö sen aamun, tai paremminki jo yön, ku heräät siihen, että päällänsä on helevetillinen vitutus, näin suoraa suomeksi sanottuna?

Heräät ensi siihen, että oot jostaki pirun syystä kääntyny mahalles, myltänny kaikki sängyn tyynyt pääs alle ja koetat siinä sitte nukkua niskä 90 asteen kulumas. Koetat varovasti ensi vetää tyyny kerrallansa pois sieltä pääs alta, ettei niskat katkia, ku suoristat sitä. Pääs säteelöö, niin, että pikkuvarpahan kynnetki vetää kiharalle.

Sitte ku saat ittes normaalihin asentohon, ei nukuta. Kiekkaat ja kiekkaat, on kuuma. Heität peitot pois, tuloo kylymä. Hyttyynyn inajaa, istuu sun nenän päällä, kärpäänen pöräjää. Paskakärpäänen pomppii kattua vaste ”PimpPimpPimp”.

Lopulta nukahrat. Heräät siihen, että meinaat saara syrän halavauksen, ku kello rupiaa plinajahan korvan juures. Hakkaat sitä hengen häräs. Sulijet silimät, väsyttää, ku et saanu yöllä nukuttua.

Heräät uurestansa siihen kellon perkeleellisehen metelihin. Olit sitte hakannu väärää nappia ja se oli mennykki vain torkulle. Sammutat sen, tällä kertaa siitä oikiasta napista. Peitto on niin kuttuvan lämmin, ajattelet, että lepuutan ruotuani viä viis minuuttia.

Heräät hätkähtäen, vilikaaset kellua. Viiren minuutin sijasta meniki sitte puolituntia, nuon vain , suitsaitsukkelaa.

Ryntäät keittähän kaffia, herätät isännnän, patistat sen liikkeelle ja höpötät kaiken aikaa sille ”koeta ny juora se sumppi, maitoauto tuloo”. Son niittäny puolehen yöhön asti kaikkia kuivaheinä paloja, mitä viimeenki saattaa kaataa, ku on poutaa.

Meette navettahan ja se on melekeen mustanansa kärpääsiä. Räit niitä paskaa kolatessas välistä suustaki, kaivat korvistas ja toivot, ettei ne mee haalarin pultusta sisälle ja aiheuta pakottavaa tarvetta kilijumiselle.

Isäntä tuloo kuivikekärryn kans peräs sitä mukaa, ku saat sontaa tungettua ritilän välistä loorihin. Kummanki silimät harittaa, tosin eri syistä, eikä ainakaa yhteesen harrastuksen johorosta.

Saatte lehemät lypsettyä ja laitat konehen pesuhun.

Oot ottamas hiehon siementämistä varte annosta sulahan, ku kuulet, että se pirun pesuri ei taaskaa pelaa. Päästää vettä lävitte, onnellinen losina kuuluu, ku joku venttiili ei tajua sulukeutua. No, tuloopa eres köökin laattia viruteltua kunnolla. Isäntä käy mätkääsemäs pesuria nyrkillä niin lujaa ku jaksaa, ja tuloo sen päälle nauraa höröttähän, ettei oo olemas vikaa mitä pieni väkivalta ei korijaas. Heti rupes pesehen.

Tunget kätes sinne hiehon persuksihin ja pistoletin sinne toisehen reikähän, ja totiat, ettei tämä ny niin hyväs kiimas ollukkaa. Vaihrat lennosta siihen toisehen jonka kattoot olevan kiimas ja päätät vierä sen ensimmääsen potilahan sonnille hoireltavaksi. Samalla mietit, kumpi sille hieholle on mukavampaa, minä pienine käsineni vaiko se meirän tuhannen kilon sonni suurine sorkkinensa hyppäämäs selekähän.

Elämä on valintoja, ja miettimistä. Tällääset pohorinnat tänä aamuna.