Sivut

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Suihkurusketus luonnostansa




Kattelin täs keskustelua maalaasten heleposta tavasta ruskettua, kuinka ihimiset viä ihimettelöö niille, että mihinä lämpööses sä oot käyny, kun oot nuon komian ruskia.

Siitä päästähänki sitte tähän rusketuksen laatuhun.

Meirän isännällä ensinnäki on niin kuttuttu ”junttirusketus”. Se inhuaa olla iliman paitaa, peittää elintasokumpunsa ja plus ja miinus napansa tiukasti perinteesellä t-pairalla. Ei millää hiattomalla vaan oikeen sillä kunnon vanhan aikaasella puolehen hau'iksehen olevalla t-pairalla, johona on kunnon kaula-aukkoki, mikä kiertyy tuohon kaulan alaosahan enemmän ja vähemmän tiukasti.

Sitte ku se ottaa pairan pois, niin sen naama ja käsivarret hau'iksista alahapäin on ruskiat kui papu, ja muuten väri muistuttaa lopus miehes pakastebroileria. Voi sanua, että ei oo palijo päivä paistanu sinne pairan alle.

Tästä voitaas kertua monta makoosaa juttua myös näistä vanhemmista maaseurun miehistä, jokka kesä kuumalla on päivitell kuumuuttaa, ja ku joku on sanonu, että laita sortsit jalakahan, niin ei kuulemma voi ku pitkät kalsarit näkyys. Asiaa ihimetelles ne viä vastaa, että kyllä se kalavehtiiki sen mitä se lämmittääki.

Rusketuksen laatu on viä sellaanen, että ku tuo auringonpaistehes aitoja ja töitä teheräs, on monesti päässy niska ja rintakehä naisillä kärähtähän, niin niis on se kuuluusa kestopigmentoonti, non talvellaki huomattavasti eri väriset.

Navetasta saa sen kuuluusan pikarusketuksen näillä keliillä, ku koetat siä epätoivoosesti vähentää vaattehia sen verran, ettet aiva sula. Sortsit jalaas ja toppi päällä. Haet kottikärrykuorman turvetta, seki on kohtalaasen kuivaa ja pölyävääki tällä kelillä. Nakkelet sen parsihin, ja siinä samalla vähä hikoolet ku pieni elään, pyyhit naamaas se turvekauha käres. Hieman harot hiuksias, koetat kaivaa turve kökköjä ja kärpääsiä tissivälistä.

Saat homman tehtyä ja vilikaaset navetan vessan peilihin ja melekeen huurat kauhusta. Siä näkyy jonku muun naama, et oikeen taharo tunnistaa ittiäskää, kun oot vaihtanu väris siitä perinteesestä kalakkilaivan kapteenista melekeen välimeren asukin väriseksi.

Huomenna meinaan hankkia sen oikeen oikian suihkurusketuksen. Meinaan pestä navetan ja tällä kelillä siihen hommahan ei viitti aiva sitä sareasuakaan päällensä vetää, ettei paska roiskehen pahemmin sotke. Olo vois olla siä keltaasen puvun sisällä, yhtä tuttavaani lainatakseni, niinku kullilla kortsus.

Ehtoolla saa kaivella sitä lehemän paskaa ja turve töhönää korvista, tukka on saanu uuren kiinnike ainehen ittehensä, son melekeen parempaa, ku mikää muotoolutuote, miinus puolena voirahan mainita, että tuoksu ei oo oikeen raikas, eikä kukkea.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti