Katuvalojen loistetta kaivates

Mietiin täs taas viikonlopun aikana vaikka mitä. Esimerkiksi sitä, että olisko sitä mukavee asua tuo taajamas, eikä tää sivukylällä.

Se pilikahti täs yks ehtoo mieleheni, kun ajoon autolla kaupasta ja poikkesin kylähän siihen kirkonkylän reunahan. Oli katuvalot ja kaikki. Pyörätiet, mikkä oli hiekootettu ja niitä oli ”silimänkantamattomihin” asti.

Tuli siinä mielehen, että voi ku olis toisaalta niin mukava asua täs. Vois mennä kauppahan vaikka kävellen, tai polokupyörällä. Ei tarvi suunnitella niin sitä kaupas käymistänsä, jos vaikka se kaffapaketti tai vessapaperi jäis ostamatta, niin senku kiipiääsit uurelleen Cresentin selekähän ja polokaasisit menehen.

Vois käyrä vaikka kaffilas (niitähän onki tää joka karun kulumas) kaffilla. Ja sinnekki pääsis pyörällä.

Vois harrastaa vaikka mitä, ku kaikki olis siinä likillä ja oletettavasti olisit sitte sellaases työs mihinä aikataulutki antaas periksi kaiken maailman jumpat. Tai sen valokuvauskurssin ja kuvankäsittelykurssin mistoon haaveellu, mutta joka alakaa justihin lypsyaikahan.

Mukulalla olis harrastukset likillä. Ei tarttis senkää kans aina vaharata siihen kellohon, että kyllon hankalahan aikahan taas tuoki, ku tarttoo lypsää ja olla navetas justihin tuolloon. Olisivat neki niin likillä, että seki saattaas mennä kävellen tai pyörällä, oppiis kulukehen itte muuallekki ku tuohon naapurin klasin alla olevalle linija-autopysäkille.

Sitei välistä tajuakkaa kuinka palijo tälläänen sivus asuminen rajoottaaki ihimistä. Kun kaikki on kaukana. Jos lähäret johonki, niin läheret melekeen autolla. Omalla kylälllä ei oo mitää palaveluja saatavana, kauppa-auto käy kerran viikos, mutta sen valikoomilla ei lopulta kuitenkaa pitkälle pötkitä. Ja kirijasto-auto joka toinen viikko. Kouluauto menöö aamulla kaharekselta ja ehtoopäivästä kaharen mais seuraavan kerran.

Siitä niin sanotusta hyötyliikunnasta, vaikka sillä koulumatkalla ei tartte haaveellakaa, ku lähin koulu on 20 kilometrin pääs. Siinä sais meleko varahin lähtiä mukula veivaahan, että talavellaki aamulla kerkiääs yhyreksäksi sinne.

Saati, että tiet on sellaasia, että kaikis on kahareksankympin rajootukset. Lyö se sinne sekahan ja sano, että toivotahan parasta.

Eihän tänne sivulle kerkiä poliisikaa, jos näet jonku epäälyttävästi autollansa ajelevan tietä pitkin. Saattavat olla johonaki niiren alueen toisella sivukylällä, välimatkaa kymmeniä kilometriä tapahtuma paikkahansa.

Moon joksus ajatellu, että ottaasko se isännänki naama vähemmän tai mun naamani sitä, hermoohin, jos ei elettääs tälläästä 24/7 elämää? Elettääs niinku muutki.

Mahtaasko se sivistys silti siä keskustakaa sen kummemmin tällääsehen maalasehen tarttua?