Leppoosaa elämää

Lauantaina meillä oli kantojen keruu päivä, minä tosin isännälle kiukus ku olin sanoon, että kerää itte kantos, että mä tyyryn ruokkihin ja juottahan teirät, mutta pellolle en sun kanssas tuu.

Oli iltapäivä kaffaan aika, istuun siinä muiren seuras pöyrän äärellä. Olin tällänny puoni emännänjatkoksen päälle, että näyttääsin muka piremmälle ja vakuuttavalle. Hörppäsin muumimukistani kaffetta, ja vilikaasin pihalle.

Suoraa keittiön klasista näkyy, kuinka lehemä käveli tyynen rauhallisesta tietä pitki, ilimestyy tuosta parin saran metrin pääs olevasta mettäpuskasta muina Paavoona. Tallusti tulehen utarehet heilahrellen askelten taharis.

Vähältä näytti, että se oli lenkillä.

Hyvä ku en vetäny kaffatta väärähän kurkkuhun, ku näin sen. Sinkaasin kamarin kautta, tottahan jokaanen ny kameran joukkohon hakoo, ku lähtöö ohojaamahan lehemäänsä kotopihahan, jos se ei tunnistakka postilaatikosta nimiä, että tua mä asun.

Sieltä se Apsi tallusti tyynen rauhallisesti pihahan ja sieltä suoraa mun puutarhahani nauttihin vähä evästä kukkapenkiistä ja nurmikolta. Ajattelin siinä, että olokohon siä niin kauan, ku otan muut navettahan.

Eileen ehtoolla sitte otettihin lehemiä navettahan lypsylle, tai koetettihin ottaa. Niillolli menos seksimessut. Niitä meni yhteeses pornojonos mehenen lähemmäs toistakytä kerralla. Paikkoja vähä vaiherettihin, ku koetettihin hyppiä toisten selekähän.

Ensimmääset, ja ainuat vapaaehtooset navettahan tulijat oli ummesolevat Jäähile ja Ipana, ne tallusti muina leheminä tulehehen ja asettuuvat suoraa parsihin pällistelehen, että eikä tää taloos meille ruokaa tuu.

Siinä koetettihin sittä melekeen yks kerrallansa saara niitä seksin sekoottamia nautoja navettahan. Koetettihin väistää sitä kiiman huuruus riehuvaa laumaa ja yritettihin olla jäämättä pornojunan jalakoohin, kun ne puksutti menehen pitkin peltoa, eres takaasin. Välillä rantahan ja välillä käytihin jo navetan ovella, välillä mentihin pukkiloikkaa hännät pystys ja välistä letkajenkkaa toinen toistensa selijäs.

Lopulta ku oltihin saatu lypsävät navettahan alakoo se ummesolevien ulukoostus. Ipanki tuli parihin otteesehen uurestansa takaasin. Se koetti kiertää meitä salaa hiippaallen. Mikää ei näytä sen typerämmälle, ku lehemä joka painaa varmahan 700 kiloa, on karvaanen,kun jäääkarhu ja lihat hyllyy kävelles, laittaa pään matalalle, hännän jalakojen välihin ja koettaa Hiippaalla salaa ohitti. Son ny varmahan niinku se Strutsi, joka kuvitteloo, että pään maahan hautaamaalla loppuki lintu katuaa.

Ehtoolla sain pääni painettua tyynyhyn, niin eikähän Aamos koluuta mun makuuhuoneen ovella sanomas, että kaikki pihalla olevat hiehot tukkii pihattohon avoomena olevasta ovesta.

Eiku vaattehet uurestansa päälle ja kattomahan, että mikä aivopieru siä on taas käyny.

Isäntä perhana oli jättäny paimenen töpselin seinästä ja kelemit oli sen heti haistanu ja lähteny tutkimusmatkalle, ja Ipana oli niiren kans etunenäs.

Onneksi koira tuli apuhun ja muutamalla urahruksella ja murahruksella naurakki tajus, että lairuun on oikia osoote.

Aamulla en päästäny yhtäkää lehemää laituumelle. Menköhöt huomenna.