Sitä on
näin vanhemmiten huomannu, että sitä pitää saara ittensä
käännettyä niin sanotusti navetta-asetuksille, ennen ku voi eres
ajatella mitää sinne päin liittyvää ja varsinakaa navettahan
menua.
Ennen
sitä vain pomppas sängystä aamulla ylähä, samantien kun kello
vähäki plinahti, käveli keittiöhön, laittoo kaffin tippumahan ja
vieraali sillä aikaa hyyskäs, söi aamupalan ja veti haalarit
päälle. Ja sitte oliki jo täys hönkä päällä.,
Nykyänäsä
sitä herää jo ennen kellon soittua tuskaalehen, että kohta se
kello sooi ja mä oon nukkunu vain näin vähä, ja sitte pitää
nousta ylähä ja saara kaffeet keitettyä, ja montaakahan paikkaa
tänä päivänä kolottaa.
Kuunteloo
ruotuansa, että selekää jomottaa, varvas on tarttunu pussilakanan
nurkkahan ja jos sen verän siitä irti, niin mitähän vaurioota
maharankaa saara aikaaseksi. Peittoki kietoo ittensä niin
viettelevästi, pehomoosesti ympärille ja aiva kuiskii korvahan,
että sammuta herätyskello ja nuku tänä aamuna vähä piremmälle.
Kiekkaat
siinä ja koetat kääntää niitä niin sanottuja navetta-asetuksia
päällensä. Käyt mielessäs lävitte lehemiä ja mitä niille
mahtaa kuulua, mahtaako Luksus olla poikinu, onkahan Lukoili tänään
kunnolla lypsyllä, viittiikö Älykkö nousta seisohon aijoos, vai
heittääkö kaikiksi väliaijooksi kylijellensä lepäämähän.
Siinä
mielikuvaharijoottelun tiimellykses tuloo mietittyä, että josko
tänään sais kaikille vasikoolle korvamerkit korvahan ja siirrettyä
osaa karsinallisen tuonne päin, että uusia tulokkohia sais
siirrettyä juotolle.
Mietit,
että oliskahan aika ruveta niitä viimeesen karsinan hiehojaki
pikkuhilijaa ruveta siementähän, että Malli ainaki on jo niin
rehevän kokooken, että asiaa vois harkita vakavasti.
Ihimettelet
Jäähileen karonnutta kiimakiertua ja sitä, että ookko tullu vain
sokiaksi, ettet oo nähäny limooko se vai ei. Samalla suot samat
ajatukset Leikkoruusunki lisääntymiselimille.
Siinä
peittua ympärille kääries ajatteloo, että koskahan mahtaa tulla
ne viime viikonlopulla ottamas rehunäyttehien tulokset, että
päästääs oikeen rukkaahan ruokintaaki taas kohorillensa, ku
kaikki nuo justihin erellä mainitut vaivat johtuu oletettavasti
ruokinnasta.
Mylläät
tyynyä paremmin, uniki rupiaas taas ottahan valtaa, peitto
lämmittääs niin mukavasti. Ja sitte se saamarin kello plinahtaa
soimahan.
Pomppaat
syrän kurkus ylähä. Pyörittelet päätäs, ku pöllö ja
ihimettelet, että olikki viä sängys, ekkä ookkaa uurastanu niska
limas navetas, niinku siinä pienet unen pöppyrässäs kuvittelit.
Aamu
alakaa kaffeen keitolla ja haukkotelulla keittiön pöyrän ääres,
navetta-asetukset väännetty päälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti