Sivut

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Loman viettua



Mitäs ne maalaasjuntit teköö niillä lomillansa? Ensinnäki kesän viikot pitää muuten aika hyvis aijjoon tajuta varata, että saa pitää silloon, ku kattoo parahaksi, tai saa lomittajaa yleensäkkää. Pakkaa vähä olehen niin, että kaikki kotielääntilalliset piittaas pitää heinäkuus muutaman päivän vapaata.

Olin vähä jäläki junas, ku keväällä keksiin, että lehemälliset lähtöö lehemiä kattohon Joensuun Farmarihin, että mitäs sitä ny sen kummempaa lomaa tarttoo. 

 

Huhtikuulla tierustelin sitte, että oliskahan maharollista, että Lakson pariskunta olis heinäkuun ensimmääsen viikon vapaalla. Melekeen riemusta kilijuun, ku sain saman tien puhelun aikana tietää kuka meillä lomittaaki, elikkäs anoppi.

Eipä siinä me suunnattihin Farmarin, niin sanotulla Pornokaapilla (ja mitä nimiä sille matkaaluautolle sillä reissulla keksittihinkää, siirtohöyläämä, Uretaani Nussimo, Nussisuuli, omatahan vissihin likaanen mielikuvitus). Mukahan tungettihin kakara ja koiraki.
Ku lopulta halaki suomen ajettua saatihin päämme kallistettua siä tyynyhyn ,ja hyvin unen päästä kiinni,soi puhelin. Ensi piti tihirata, että mitä kello on, ja sitte, että kuka helevetti tähän aikahan soittaa. Ja mitähän asiaa sillä mahtaa olla.

Sain jotenki isännän hereelle, että vastaa son sun. Siä oli naapurin Heikki joka ilimootti meille iloosen uutisen. Mullit oli Ikkeläjärves karaannu, ja osa tallusteli niiren kukkapenkis. Luulen, että Heikkiki hieraasi vähä päälakiansa, ku isäntä sanoo, että me ei ny voira auttaa, ku ollahan Joensuus. Tai voirahan, mutta ei ihan olla akuutiinpahan hätähän paikalla. Että soita äiteelle.

Siinä me se sitte jatkettehin lonkan vetämistä, ku naapuri ja anoppi oli tallustanu yön hämäryyres mettäautoteitä pitkin ja ettiny Herra Sonnia ja sen 16 morsianta. Olivat löytyny muutaman kilometrin päästä tarkastelemasta toisen naapurin nevatien päätä.

Kiltisti tullehen nappula sangoon peräs, ku elefantit jonos takaasi käälyhynsä.

Meirän loma meni kuulkaa oikeen hyvin, kattottihin näyttelyytä ja poltettihin hartiamme, lapsi osallistuu junior handler-kilipaaluuhun ja oli onnellisesti viimeneen.

Ja naapurin jahtas koko viikon niitä mullia, ne manas ne varmahan alimpahan helevettihin ja toivoovat nautojen kuolevan sukupuuttohon, että saisivat nukkua eres yhren yön rauhas. Niitoli haettu vähä jokaasen tien varresta, mikä kiertotiestä ristes muualle. Kaukaasemmakki kylälääse oli tähän toimitahan joutunu osallistumahan, ku olivat ohi ajanu.

Kotia tulles käytihin kattomas heti, pienen perhe riiran säestämänä, näitä karkulaasia. Silloon ajattelin, että ny asia varmahan ratkes, ku isännän velipoika tuli päätänsä pyöritellen airalta. Joku, en muuten ollu minä, oli kietonu jousiveräjän yhyren puupaalun ympäri, hukkas sen kautta virrat koko airasta maahan, ja avas uteliahille nautaeläämille tien vapautehen.

Taitaa pitää anua seuraavaa lomaa naapuriiltaki, että mitähän ovat mieltä, taitavat suostua korkeentansa talavi viikkoohin, ettei oo yhtää lehemää ulukoostettuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti