Sivut

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Syntymän ihme


Joillaki venähti sitte tänä syksynä hiehojen sisälle otto... Jessika poiki viime lauantaina pellolle, siinä oliki työmaa saara se vasikka kiinni sieltä.
Jelly ja Jaguar otettiin eilen navettaan, kun rupes kikit näyttähän sille, että jotain on odotettavissa. No torellaki voi sanua niin. Ehtoo navetalla mennes Jellyn "toosasta" roikkuu oikeen mallikkahan limat. Eiku siirtähän sitä pihattohon pahanoolle tekehen hommansa loppuhun.
Minä hätäprätkä tosin kävin vähä avittamas uutta äireetä, ja kiskaasin vasikan pihalle.


Poikimisen jäläkehenhän me annetahan tuoreella äiteelle niin palijo vettä, kun se vaan suvaattoo juora, ekahan satsihin laitetahan viä vähä terästykseksi Helunan herätystä (kiva nimi), ja sitte vain lämmintä vettä pötsin täyreltä. Jellyki vaatii mua kantahan sille nelijä isoa sangoollista, niihin vissihin menöö toistakytä litraa.
Joskus ihimettelöö kuinka palijo sinne lehemähän sitä vettä oikeen mahtuukaa.


Mollahan laiskoja lehemän poi'ittajia, joten sen takia meillä ne saa olla poikimakarsinas, tai niinku ny tyhyjäs hiehopihatos. Isäntä olis tuonki varmahan antanu touhuta kaikes rauhas, ja olis se muuten varmahan itte siitä selevinnykki, mutta minen viittiny koko iltaa sen kans kupata.


Täytyy vähä ehtoomalla käyrä kattomas, että tuore äiti ja maailmahan tulostansa pöllämästyny vasikka seleviävät viä siitä tärkeemmästä, elikkä ternimairon saamisesta. Hitto, jos mun tarvii ruveta lypsähän sitä.
Eipä siinä, koetan olla vaivaamatta teitä muutamahan päivähän kaikilla turhan päivääsillä nippelitieroolla lypsykarijan pitäjän elämästä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti