Sivut

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Tylsintä hommaa ikinä


Mikä on navetan tylsintä hommaa? Sellaasta mistä saa melekeen näppylöjä, kun tietää, että sitä on pakko ruveta tekehen?
Mulla se pakkaa olehen mittalypsy, joka kuukautinen vaiva. Viritellä ensi ne mittarit, vaikken mä sitä itte teekkää, vain isäntä. Tai pitääskö paremmin sanoa, että viritellä isäntä siihen tilahan, että se virittää ne mittarit?
Ensinnäki lehemät vahtaa joka kuukausia nitä mittaria sen näköösinä, että ei olla muuten ikinä ennemmin nähty nuota, mitä nuo on. Voiko ne syörä? Hynä joskus kokeeliki ja puraasi sitä näytteen ottolaitetta sen verran, että se meni niin sanoaksemme pois hyvästä.



Sitte sun täytyy  mitata viä ilta- ja aamumairot, ja niinku mä, ottaa ne näyttehet joka kuukausi, että näet lehemä kohtaaset rasvat ja valakuaaset, ja ne solut. Niitten takia mä ne oikiastansa otan, helepottaa huomattavasti utereterveyren seurantaa. Vaikka niin helekkarin tympiää hommaa onki. Ne purkit ei meinaa pysyä nuos mittariis kii, vaan tippuuli lietekuiluuhin, ku kulijetat konehia navetas. Niitä tarvii siis olla ripakopallinen ylimäärääsiä. Putelit laitetahan maitoauton mukahan Valiolle, josta tulokset tuloo muutamas päiväs Valmahan, josta niitä sitte saa suurella mielenkiinnolla lukia. Välillä kyllä vähä pienemmälläki mielenkiinnolla, riippuu aiva minkämoosia lukemia siä on.



Mittalypsys koettaa "vetää viimeesekki" tipat joukkohon, ei anna ittensä lepsuulla, niinku välillä muuten käy. Konehet nostetahan jos joku purottaa, eikä yhtää sanota, että tuloo ehtoolla sitte vähä enemmän. Ja on se kuulkaa sitte mukava laskia niitä tuloksia yhtehen, ennen ku lähettää ne laskentakeskuksehen. Ensi kattotahan siinä kukas ny olikaa tämän kuukauren maitokuningatar.
Lähettämisen ja tietojen haun jälkehen sitte voi tulostella ittellenäs kaikenlaasia kivoja listoja, mistä sitte voi seurata mitä ne meirän kantturat onkaa lypsykautensa aikan puuhannu, ja kellä on suurin 12 kk:n tuotos.







Että oikiastansa, ku tätä ny teille jokka tämän ehkä erehtyy lukehen, kirijootin, ihimettelen ittekki. Minkä takia se mittalypsy tuntuu niin tympiälle hommalle? Oikiastansa son loppupeliis ihan kivaa. Pitääskähän vähä omaa suhtautumistansa siihen muuttaa, auttaasko se.
Ja ens kuus se on taas eres, eikä varmahan tuu kilijuttau riemusta "Jes! Mittalypsypäivä!".

1 kommentti:

  1. Oih ja voih, mittalypsy... aina yhtä tuskalla sitä odottaa, josko joskus töissä joutuu sen homman eteen, mutta kun sen aika sitten oikeasti tulee, ei se ookkaan niin kamalaa :D

    VastaaPoista