Höpsähtäny kantturoohin

Kakkapyllyt siinä rivis, niin.
Ajattelin kirijoottaa nuosta mun karvakorvistani. Moon vähä höpsähtäny niihin, tykkään niistä. niitten kans olemisesta ja tuohuamisesta, tykkääsin ne, että ne sais olla parempia. Niinpä mä tykkään lehemän jalostamisestaki. Vaikka emmä tiä tiänkö mä aiheesta mitää, verän vain menehen sillä kuuluusalla "fiiliksellä".

Niinpä mä hommasin äitiyslomani aika oman typpipytyn meirän navettahan, että olis isäkki vasikoolle kätevästi pakkaases navetan pukuhuonoos. Ajatelkaa, kuinka kätsyä, senku vain hakoo mälliannoksen sen ajatalman mukahan mikä sinä päivänä sattuu olehen.

Siitä se suuri orotus sitte alakaaki, kun pistoletin sinne lehemähän laittaa ja annokset sitä mukaa, mitä sieltä tuloo? Tiinehtyykö ensinnäkää, kantaako se loppuhun asti sen, tulooko sonni vai lehemä, mille se näyttää se vasikka. Kasvaas ny äkkiä, että näkis viä lisää mille se näyttää, ja vähä viä, että vois siementää ja poikiis ja tulis oikiaksi lehemäksi.

Elämä on siis yhtä orottelua siinä asiass.

Sitte sulla täytyy, tai emmä tiä, eikai se pakko oo, jonku käyrä kattomas niitä sun lehemiä. Arvostella niitä, ja kertua mitä niis on vikaa. Iesus ku voi joksus ottaa järkehenki, ku toinen kertoo niistä mitä niis on vikaa, tuntuu, että junnatahan vain paikallansa. Sitä isköö ittellä vähä tilasokeus, näyttää kaikki samalle, muka hyvälle tai muka huonolle.

Sitte sä taas tuskaalet sen tietos kans, että mitähän mä ny näillä tekisin ja näille. Millä ny siementääs. Vaatii monta tuntia pohtimista, ja pään raaputtelua. Mä lypsäes mietin kaikkia tuollaasta, "kyllä tuollaki on tuo utares tuollaanen, mä siemennän se lihasonnilla, ei tuolla kikillä pitkälle pötkitä", "tuoki on tuollaanen fiiripää, mitähän mä sillekki tekisin". Ja huomenna on taas uuret aatokset asiasta.

Mä tykkääsin saara kivan näköösiä lehemiä, hyvillä jaloolla, tissiillä ja kaikella muullaki. Minen mitää reppureettoja lypsä, en tykkää pyllistellä puo pystys lehemän vieres, kumartaa lehemällä.

Kaikilla on intohimonsa, mullon tälläänen. Voiskai sitä huonomminki olla? Vaikka välistä tuuntuu, että kyllä näiren kans on uskos pysytteleminen.