Koulutksen tulosta

Koulutus, se ei kuulkaa tee pahaa kellekkää. Ja vanhemmalla iällä se tahtoo mennä paremmin totehenki, ku nuoremmalla. Varsinki Lakson kohorolla oon ajatellu käynehen ainaki nii. Eikä tuo oma kaupan alakaa aiva putkehen menny, en epäsopivampaa alaa olis voinu keksiä ittelleni.

Miettikää ny nuota kakaroja, sillä niitähän ne vähä pakkaa kuurentoista vanhoona olehen, mikkä alootta ammattikoulut. Siinä ne on, vähä niinku ne lehemät laituumella ensimmääsenä päivän, meno on villiä.

Isännäkin opiskeluaikaa oon sivusta, vähä vanhempana (ja omasta mielestä niin saatanan viisahana) seurannu, ensimmäänen ajatus oli, että voi jeesus, eikai tuon tyhymempää jätkää voi ollakkaa. Että se opikselu keskittyy varmahan siihen luonnollisen toiminnan opiskeluhun, jokaanen voi sitte ihan omas pienes mielessänsä kuvittella mitä soli.

Näin vanhempana, väsynehenä, ja aina vain niin saatanan viisahana, kerkiää keskittyhyn muuhunki ku läheesten kontaktien luomisehen opiskelukumppaniihinsa, ja siihen, että kohta on keskiviikko ja sitte pian perijantai.

Elämäni paras kurssi-ja koulutus on ollu tuo siemennyskurssi, siitei kuulkaa pääse yli eikä ympäri, tuli kuulkaa käsiteltua herelmällisyyttä kantilta jos toiselta ja lehemän peräreikäki tuli tutuksi. Eipä enää yhtää epäälytä lykätä sinne kättänsä ja tarkastella tilannette siltäki kantilta, sieltä seleviää monta asiaa, etenki se, että onko sitä sontaa tulos vai ei.

Sitte on käyt kaikki laatusopimuskoulutuksia, kai neki paikkahansa on tarpeellisia, mutta anti on jääny vähä vähemmälle mielenkiinnon kohteelle.

Nyt oon ilomoottanu itteni, ja Lakson myös, sellaaselle näyttelykurssille, voisko sanua, että Senior Handler, kerran se Junior ikä on meirän kohoralta ohitte. Mennähän kattohon vähä sitä lehemää sillä silimälllä, mitä siä näyttellyys tapahtuu ja teherähän, kuinka toimin lehemän kans sielä. Tai niin mä luulen.Ja ajatelkaa, sitä kuuluusaa laatuaikaa yhyres, saavat muukki kuunnella, ku meillä tuloo riita siä. 

Tämän ja huomisen päiväänen sosiaalisenmedian käytön kurssi taas koituu teirän lukijooren riesaksi. Voin kokeella, jos tuonne päähän ny mitää enää uppuaa, niin uusia juttuja ja ireoota. Tuntuu, että pää on niin täynä lehemiä ja niiren olemusta, että vastaanottua muun suhteen ei palijo tapahru.

Jos täs elämänkurssilla on jotaki opittu, niin se, että elo Lakson kans ollu lopulta aika leppoosaa. Minkä se sille voi, että toinen on vain perus pessimisti. Seki on oppinu, ainaki sen, että jos haluaa tietää jotaki mieltä masentavaa, niin kysyy emännältä, se pystyy yllättähän aina siinä, mitä kaikkia sitä voi keksiäkkää.

Että jatketahan opiskelua elämästä, lehemistä ja ittestämmme. Ikinä ei tulla valamihiksi siinä.