Hedelmällisyys tarkkaalun alla

Sellaasta tällä kertaa, peräloosterien krassaamista semmarin kans. Totesin täs taas yks päivä, että joku muuki vois tulla niitä sisuskaluja ja pakoputkia kollaahan, ku minä. Josko sillä olis enemmänm näkemystä asiahan, minkä takia muutamalla kurmulla on kiimat hukas. Tiän mä, että ne varmahan on kiimas, jos ei muusta niin siitä, että ne pirulaaset verestää aika tasaasin väliaijoon. Ja siinä se sitte oliki.
Helevetilläkös siemennät, jos näet vain veret. Pitääs sieltä vähä muutaki  nähärä. Ja ny joku tuloo eherettahan, että käytä niitä progestroni-testiä, en käytä. Oon kokeellu ja huonoksi havaannu omalla kohorallani. Moon niin yksin kertaanen, että en osaa niitä tulikita, tai en siis tajua.

Miten iesuksella mä voin tietää, koska se samperin viiva on sitte niin tumma, että ny son kiimas, ku siinä on aina ne pirun kaks viivaa? Ja ohojeeksi sanottihin, että sonki siitä väristä kii. Mitä jos on väri sokia?

Nojoo, siä kollattihin mehehen ja oli osalla kyllä vähä, että ehkä tää on toimintaa ja ehkä ei. Keskusteltihin siinä sitte mitä asialle vois teherä. Ja tultihin siihen tuloksehen, että kivennäästä lisää. Fosfori sellaasta mielellänsä, se ku vaikuttaa tuohon herelmällisyys puolehen.

Heti tunsin synnin piston rinnasnani, nyt mä saastutan Itämeren täysin, ku haen kantturoolleni lavallisen sellaasta myrkkyä ja syötän  sitä. Nehän rupiaa paskohon sen jäläkehen suoranaasta ympäristö myrkkyä.

Tosin ny on menty jo monta vuotta sillä linijalla, että lannoottehis ja niis kivennääsis ei niitä oo ollu, joku rehufirma mainosti täyrin fosforitoontaki yhtehen välihin. Ollahan vähä harrastettu sitä ryöstövilijelyä monella saraalla, se vissihin rupiaa ny vähä näkyhyn sitte muualla.

Son kuulkaa perhanan ressaavaa, ku sä tasaasesti kolomen viikon väliin kaivat sitä samaa persettä pistoletti kouras, ja toivot, että tällä kertaa se tarttuus, ja taas se kolomen viikon päästä on iloosesti tai vähä ilottomasti kiimas. Ne on kaikista tympeempiä, jokka on sellaasia, että sun silimien asennosta tarttis päätellä, että ny on se hetki.

Niitten lehemien kans onki heleppo elää, jokka huuta roikastaa ja hyppii sitä tilaansa esille niin, että vähä huonompi näköönen ja kuuloonen emäntäki tajuaa, että se tarttis helepotusta tilahansa. Mielellänsä sitä luomuta, mutta kuhan lämmintä kättäki tarijuaas, niin vois olla, että siitä alakaaski ihan yhyreksän kuukauren hilijaasuus. Tietoiskuna kaikille, jokkei tierä, niin ne taloon lehemät ja emäntä kantaa yhtä kauan. Ja yhtä isänää lainatakseni, huutavakki samalla lailla, ku ovat kiimas...