Siinä menis ikä, terveys ja hermot, ku tarttis omin näpiin tarttua lehemän vetimihin ja ruveta sankohon vetelehen maitua, niin, että vain kohina kävis ja maito vaahtuaas siä teräsämpäris, mikä olis polovien välihin tungettuna. Toivoos, että tällä kertaa ei se lehemä potkaasis paskaasella sorkallansa sitä ämpäriä pitkin poikin navetan laattiaa, niin, että sinne ne kovalla työllä tilikotut mairot leviääs. Ja kyllä ottaas hermohon, ku sinne kolahtaas, perä seinähän se sanko. Olis tainnu mun lypsyjän urani olla hyvin lyhyt, jos sillä lailla olis tarvinnu ruveta tankkia täyttähän.
Niinpä meillon tänään sen konehen huoltopäivä. Lypsykonehen siis. Vois sitä robottiaki hoitaa ja huoltaa mikä sitä kulijettaa pitkin navettaa ja niihin vetimihin kiinnittää, ja kyllähän sitäki joskus teherähän, isäntä tuo vähä suklaata ja pullon kaks Sommersbyytä ja puhutteloo teiksi. Niin kyllä kuulkaa on Jalaksen työkenkä aamulla torella keviä, ku se käytäviä pitki tallusteloo töittensä äärehen.
Mutta sen varsinaasen konehen huollon on varmahan jokaanen ulukoostanu ammattimiehelle. Vaikka se tietysti "vähä" kirpaasooki, ku sen laskun avaa, ja tuloo varmahan ajateltua, että ens vuonna perkeles venytän vähä sitä huoltoväliä, niin silti.
Minen ainakaa tajua mitää sen lypsykonehen sielun elämästä, osaan laittaa päälle, sammuttaa, laittaa pesulle ja huomaan kyllä jos se ei toimi, tai toimii kummallisesti. Siinä se sitte onki. Mutta onneksi mullon sitä varte isäntä ja tuo maailman paras huoltomies, mikkä osaa sille teherä sitte jotaki.
On se varmahan tuo meirän huoltomieski ajatellu, että minkähänmoosia lypsykonehen pitäjiä me oikeen ollahan, ku vastaaloo meirän puheluuhin. Meillon pari kertaa tipahtanu vanhan puolen putket katosta, ja kuinka ollakkaa kesken lypsyn. Siinon aika tunkkaaminen niitä takaasin sinne, ku ovat täynä maitua. Ja sitte saakki taas soittaa, että tuukko laittahan ne oikiahan vaaterihin, että maito valuu ja menö sinne minne pitääski, eikä jä mojuhun putkehen.
Kerran huitaasin kiukuspäissäni maitoletkun sinne pesuputkehen menehen, isännälle olin kiukus jostaki, se viä vahtas vieres. Kuinka ollakkaa se pirun pesuputki suoraa suomeksi sanoen räjähti pillun päreeksi. Kiukutti viä enee sen jälkäkehen, tais olla viä joku sunnuntai aamu, ja sitä konesta ei saa pestyä iliman sitä, ku meillon siinä pesuvahti, ei lähäre pesehen, jos putki ei oo putkes...
Toisen kerran emäntä tuli paikallisesta pubista ja rupes lypsähän poikinutta lehemää kannulla, nosti sen putken pois, että lähti lypsy päälle, ja sotkeentuu omihin jalakoohinsa, varmahan väsymyksestä johtuvaa oli, ja huitaasi pesuaina annostelijan letkun kiinnikkehet rikki. Ei auttanu, ku jättää lomittajalle lappu, että tuun itte pesehen konehen päivällä, ku ei tiä kumpaa pesuainesta se ottaa seuraavalla kerralla.
Että siihen verrattuna tuollaanen vuosihuolto taitaa olla meirän tilalla aika yllätyksetööntä ja tylsää, senku vaihtaa nännikumit, letkut ja muut mikkä siihen kuuluu, kattoo kaiken tarvittavan, pesöö tyhyjöputken, huoltaa irroottimet (ne toimii ny taas pitkästä aikaa, tai siis vetää konehet ylähä, ei mätkääse suoraa maahan) ja mitä ny teköökää. En oikiastansa tiä, mutta kones on perhanan palijo paree huollon jäläkihin.
Eipä siinä, hyviä lyspyjä vain meillekki ja muille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti