Mitä se teköö vapaallansa? Käykö ne mihinää muuallaku maamies seuran iltamis kerran vuores. No ainaki pitääs käyrä, jos ei käy. Muuten sitä mökkiintyy, jos kotona vain könnää, rupiaa kärsimähän tilasokeuresta. Ja pelekäähän ihimisiäki viä, varsinki ku tää sivulla asuu, niin pakosta omista naapuriakaa, jonka näkis eres postilaatikolla, ja kaupaski tuloo käytyä korkeentansa kerran viikos.
Mun täytyy sanua, että mä tykkään vetää muutaki vaatetta päälleni, ku ne koto- tai navettavaattehet. Silata naamani muullaki ku sillä lehemän paskalla, laittaa vähä hajua korvantaa, että tuoksuu muullekki ku sille navetalle. Ja kyllä ne jalakahanki sopii muukki kengät, ku työkengät.
Meillä isäntä tapaa sanua, ku ollahan tarpeeksi oltu kotona, iliman mitää suurempia menoja mihinkää, että nyt tarttoo taas vierä emäntää tuulettuhun, se rupiaa murajamahan ku karhu, jos on liikaa kotona. Saa vastaukseksi vain ärähtelyä ja murahtelua, ei seleviä sanoja.
Kakaran kans tuloo nykyänsä kierrettyä kaikkia lasten paikkoja, ollahan käyty Särkänniemes, Muumimaailmas ja Ähtäris tänä vuonna, varmahan jotaki mahtuus vähä muutaki viä ohojelmistohon.
Mutta mun täytyy sanua, että kyllä mä viä tykkään joskus, eres parina ehtoona vuores kulukia iliman mukulaaki, aiva aikuusten seuras. Voi keskustella muittenki, ku sen metrin mittaasen kans. Tai voi puhua kuulkaa, jopa, muistaki asioosta, ku niistä lehemistä, laskuusta, tekemättömistä töistä ja traktoriista.
Seki teköö välillä hyvää. Olla vain, iliman mitää sirettä siihen maataloutehen. Muistakaa seki, ottakaa aikaa ittellenne ja toisillenne. Sillä jatkaa taas kattella sen toisen naamaa, eres muutaman viikon. Sillä ku on vähä pahana tapana ruveta ottahan täs ammatis päähän, ku ollahan yhyres 24/7 ja viä 365 päivänä vuores. Pienistä asioosta tuloo heleposti suuria. Niinku vaikka siitä, kuinka toinen sen lusikkansa suuhun laittaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti