Ollappa koira. Sais olla vain, iliman huolia ja murheeta. Ei tarvis päätänsä vaivata ajatuksilla niin turhilla. Senku lönköttääs pihalle jos sille tuntuus, vetääs lonkkaa olkkarin matolla jos parahaksi näkis. Joku krapsuttaas, ku kävis vähä päälle vahtaamas ja häntäänsä heiluttamas. Ruokaki tuotaas suoraa etehen ja ihimeteltääs jos ei kelepaa, parempaa tarijottaas, että tuos on syö ny.
Mutta ei, ku on maatilan emäntä, viä lyspykarijan. Oot aina siinä kiinni, mikää ei mee niinku ajattelet, yleenäs. Suunnitelmat huomisesta on turhia, ku niillei oo tapana onnistua.
Alootetahan vaikka siitä, että oon suunnitellu koko kesän kukkapenkkiä, se perkelehen monttuki on kaivettu, mutta hyvin tehty suunnitelma on tällä kertaa kaatunu yleesehen laiskuutehen ja siihen, että kukaa ei oo keriinny tuota multaa paikalle. No son kyllä aiva oma häpiä ei siinä mitää, mutta jos taloos on yks raktori (tai kesällä oli) ja son niittokonehen eres, paalin haus, pihaton tyhyjäykses, sun muis hommis mitä ikinä tarttoo teherä, niin tahtoo se vähä olla niin, että emännä kukkapenkille se kerkiääs suurin piirteen kello 24 - 05.00 välisenä aikana.
Lomaa ei tohori suunnitellekkaa, jos ei sille oo olemas varasuunnitelman varasuunnitelmaa. Ja viä mielellänsä sittekki jäät kotia, että on se viimeenen vaihtoehto, elikkä emäntä, joka lypsää. Mullon tullu sellaanen kutina perseesehen. Omianihan ovat, mutta olis se kiva käyrä joskus muuallaki, ku kiertotien pääs kääntymäs.
Näkis muitaki ku isännän, mukulan, ohi ajavan naapurin ja ne lehemät.
Mullikki pitääs suunnitella naapurin mettästä kotia, mutta niin kauas en oo viä tohtinu ajaltellakkaa, vaikka salaasia ajatuksia niitten kotia siirymisestä on olemas. Kai ne jollaki sieltä tuloo, jos ei muuta niin kävellen. Päästän sonnin irti ja katton mihinkä se pirettää. Eikö sookki jo aika hyvä suunnitelma.
Leville tekis emännän mieli, mutta taitaa jäärä vain suunnitelmaksi. Jonku sopukan salaaseksi mietteheksi. Mikäs siinä, paree ku on kotona, että voi aamulla kömpiä lypsylle, ku suunnitelmat pettää.
Tälläästä tällä kertaa. Suunnitelmien turhuuresta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti