Ensinnäki heräät puolen tunnin päästä, mikä maa, mikä valuutta, tihurustat kellua, ja voi perkele, olis pitäny olla jo. Läheret kiirehelle keittiöhön, mennessäs löyt varpahan oven kulumahan, siinä heräät viimeeseksi, kipiää tuli niin, että porajaa tekis mieli, tarkastat tilantehen, viäkö se varvas retajaa, eres, mukana.
Pääset keittiöhön, voi ny... Suoratin pussi on taittunu kipparahan, ja ne haavellut aamukaffit on aina vain siä suorattimes, liruu hilijaa lävitte, justihin huomaat, että kyllä se sieltä tippuu, ku oikeen tihirustat. Rämpytät sitä suoratinta, saarakses sitä elämän eliksiiriä ennen navettahan menua. Ja ku saat kuppihis, son kohtalaasen kylymää ja siä on poroja, niitä saaki räkiä sitte loppu päivän pihalle.
Pääset navetalla, ja ensimmääseksi huomaat, että yks kone on jääny pesemättä, jostaki syystä siitin virta karonnu pesun aikana, mairot sisällä. Taistelet sen kans, kattot taas kellua, maitoautoki tulis. Päästät pesurin letkulla vettä täytetehen.
Lähäret navetan puolelle, siä on kaikki ensi silämääsyllä ookoo. Kävelet pöyrälle, tää on paskaa. Silimäälet lehemiäs, kuka Harry Houdiini on yöllä vapauttanu ittensä ja käyny sekaamas siä, ja muina paavoona menny takaasi partehen. Helinä- Hulinahan se sie katteloo sua alta kulumien, kettinki riippuu vapaana.
Kolaat sonnat, lähäret latohon, että täytät kuivike kärryt. Mänttäät kärryt täytehen turvetta, oikeen lapiolla monehen kertahan taputtelet, että on riittävästi yhyrelle puolen ja ei ripajaas matkalle. Kiskot kärryt navettahan, ja huomaat, että se kauha on jääny sinne pohojimmaaseksi. Saratat vähä, huomaat, että pesurihin tarvis taas päästää vähä vettä, että pesis nopiampaa.
Kaivat sen kauhan esille, ja osan kuivikkehesta käytävälle.
Saat kuiviteltua, ja meet kattohon pihattohon, siä sua pomppii ensimmääseksi vastahan karsinasta karaannu vasikka. Iloosena niinku pikku vasikka vain voi ollakki. Onneksi on ollu yöllä ovet kii, ettei se oo karaannu muualle. Mettästät sen kiinni, heleppo homma, ei vaari oikeen palijo juoksemista, muutaman ninja loikan vain, ku koetat saalistaa sitä karsinan ovesta sisäpuolelle.
Lypsy alakaa onnellisesti myöhäs, sitte keksit viä ruveta härväähän karvakonehen kans siinä samalla, utarekarvat on vähä päässy rehottamahan. Siinä vaihees, ku oot päässy toiselle puolen, huomaat, että maitoauto tuloo, ja tuskanhiki pukkaa ottalle, käsket isännän vierä kuskin kaffille.
Aamuja, jolloon kaikki menöö vähä miten sattuu. Vähä niinku meillä eileen. Huomasimme hukanneemme hiehon pihatosta. Sattuuhan näitä, toiset hukkaa avaamia, lompakkoja, pankkikorttia. Lakson huippuemäntä hukkaa hiehon.
Ei auta, sanoo nauta, ettimähän on läherettävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti